perjantai 1. marraskuuta 2013

Hyvä, paha, kritiikki...

Mitä ystävämme wikipedia kertoo termistä kritiikki?

"Arvostelu eli kritiikki (kreik. krinein 'erottaa, ratkaista') on arviointia, jossa tarkoituksena on arvosteltavan asian arvon tutkiminen, pohtiminen ja määrittely. Kritiikki on siis luonteeltaan arvottavaa. Arvostelija on alansa asiantuntija, ja hän pystyy analysoimaan arvioitavaa asiaa esimerkillisesti."

Taidekritiikistä todetaan myös erikseen, että se on "taiteeseen liittyvien ilmiöiden, käsitysten, teorioiden tai taide- ja kulttuuripolitiikan ja taidehistoriallisen arvon ja merkityksen pohtimista ja määrittelemistä."

Vastaavassa englanninkielisessä artikkelissa (vapaasti käännettynä) myös kerrotaan, että "Kritiikin antaminen ei välttämättä tarkoita pelkkää 'virheiden etsintää', vaikka sanan merkitys useimmiten tarkoittaakin... ...voi myös tarkoittaa 'puolen ottamista'. Se voi myös olla asianlaitojen tutkimista eri näkökulmista."

Kriitikkoa kuvataan suomenkielisessä wikipediassa näin:

"Sanat kriitikko ja kritiikki viittaavat tavallisesti jonkun henkilön valitseman alan tai alojen järjestelmälliseen tutkimukseen. Niillä tarkoitetaan yleensä tähän työhön omistautumista, pikemminkin kuin vain henkilökohtaisten mielipiteiden lausumista."

******

Ei pöhkömmin määritelty minusta.

Minun suussani ammattikriitikko tarkoittaa tutkivaa analysointia tekevää henkilöä. Hän kirjoittaa aina - tottakai - omasta kokemuksestaan, mutta pohjaten vankkaan tietämykseen alasta sekä sen historiasta. Hänen tulee kritiikissään rehellisesti ja tarkasti kirjata, mitkä ajatukset ovat hänen henkilökohtaisia mielipiteitä, mitkä taas esimerkiksi alalla vallitseviin käytäntöihin, teatterihistoriaan tai hänen omiin edellisiin kokemuksiinsa ja havaintoihinsa pohjautuvia. 

Kritiikki ei ole juonisynopsis. Kritiikki ei sisällä juonipaljastuksia. *cough*NextToNormal*cough* 

Kritiikki ei ole myöskään luettelo epäonnistuneista asioista. Negatiivisenkin kritiikin tulee sisältää pohdintaa. 

Hyvä teatterikriitikko ymmärtää eron näyttelijän ja ohjaajan panoksesta teatteriesityksessä. Hän on tietoinen alalla vallitsevista käytännöistä niin taiteellisella tasolla kuin myös teatterien toimintatavoissa organisaatiotasolla. Hän ymmärtää lavastuksen, valosuunnittelun, äänisuunnittelun, maskeerauksen, rekvisiitan sekä pukusuunnittelun päälle. Musikaalikriitikon tulee ymmärtää myös jotain sekä tanssista että musiikista. Tai jos joku näistä osa-alueista on hänelle vieraampi, hän joko jättää sen arvostelematta tai tuo ilmi tietämättömyytensä kertoessaan mielipiteensä. Ammattikriitikolla olisi minusta munaa tehdä niin.

Ja ihan viimeiseksi: Jos mikään musikaalin lauluista ei jäänyt soimaan päähäsi esityksen jälkeen, se ei tarkoita sitä että se musiikki olisi huonoa. Jos tuollainen korvamatoisuus on ainoa mittari, jolla musiikkia osaat arvottaa, jätä mainitsematta. Tai käy sitten vain katsomassa niitä SoundOfMusiceja ja tusina-jukeboxi-musikaaleja. Jokainen uusi sinulle tuntematon musikaali ei ole huonoa musiikkia vain siksi, ettei mikään kantavista teemoista jäänytkään ensikuulemalta korviisi soimaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti