Kun aloitin nämä
hommat 90-luvulla, oli vielä pelottavan yleistä, että
musiikkiteatteriesityksissä laulun alkaessa näyttelijä pudotti roolinsa ja
esitti kappaleen omana itsenään, ei roolihenkilönä. Tästä valitettavasti tuntuu
yhä olevan jotain jäljellä, kun me esiintyjät itsekriittisesti analysoimme omia
laulusuorituksiamme. Siksi haluasinkin heittää oman neulani heinäpaaliin ja
ehdottaa uutta ehkä radikaaliakin lähestymistapaa laulutulkintaan lavalla.
Näyttelijäntyöllisesti
usein puhutaan siitä, ettei saisi esittää rooliaan vaan tulisi olla roolinsa.
Tämän toteuttamiseen on monia eri tapoja ja metodeja olemassa, en ala niitä
arvottamaan tai esittämään omia suosikkejani niistä. Sen sijaan haluaisin rohkaista
tämänkaltaista ajattelua myös lauluilmaisun puolelle.
