Joskus sen voi tehdä näinkin

Patti LuPone esittää pääroolia Gypsy-musikaalissa ja kesken laulusooloaan huutaa bändiä lopettamaan soittamisen...

Syyllinen kunnes toisin todistetaan

Musikaaleista puhuttaessa kuulee usein sanottavan, että ne ovat vain sellaista kevyttä viihdettä, lauletaan ja tanssitaan kukkakedoilla ja kaduilla. - Siis nyt ihan oikeastiko? Oletko oikeasti tutustunut musikaalikirjallisuuteen, kun kehtaat väittää moista? Väität siis, että tästä genrestä löytyy lähinnä teoksia, jotka eivät käsittele vakavia aiheita, kerro suurista kohtaloista, oikeista inhimillisistä arvoista, laita yleisöä pohtimaan elämän suuria kysymyksiä? Ovatpahan vaan karkkiväriä, naurua, hattaraa? Haastan sinut! Nimeä viisi tällaista hötömusikaalia.

Koska väitän että voin peitota listasi kymmenellä jokaisen vähänkään teatteria tuntevan tietämillä musikaaleilla, jotka eivät tuohon kategoriaan kuulu. Ja ei... en ota vastaan mitään 'mutku'-selittelyjä perään vaan korotan uudella kahdenkymmenen teoksen listalla, ihan vaan jotta saan sinut pitämään jatkossa turpasi kiinni. ;)

Ja vielä jäisi kymmeniä ja taas kymmeniä teoksia, joilla halutessani jatkaa...

Ihan sama jos joku väittäisi, että kaikki puhenäytelmät olisivat pieruhuumorifarsseja. Grr.